”Tappiota tulee joka kuutiolta, mutta kun niin perkeleesti sahaa, jotain jää viivan alle.” Lastut lentävät ja purut pöllyävät Kopran sahasuvun vaiheikkaassa tarinassa. Teoksen ovat kirjoittaneet Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja.
Keijo Kopra ja Tenho ovat lähtöisin Valkjärveltä Vuoksen varrelta. Heidän yrityksensä käynnistyi 1930-luvulla pikkuisesta sahailusta ja pirtukaupasta. Sota vei Koprilta kaiken kahteen kertaan. Evakkoina he kotiutuivat Juupajoelle viheliäisiin oloihin. Uusi elämä alkoi ”selässäkannettavalla” sirkkelillä.
Sahurin elintila oli ahdas integraattien ja metsäjättien paineessa. Vastuksia koitui suhdanteiden aallokoista ja tulipaloista. Heikompia ja huono-onnisempia sahoja kaatui vierestä kuin vesakkoa. Koprat kuitenkin tekivät jotakin oikein metsässä, tehdashallissa ja neuvottelukabineteissa. Kolmen sukupolven työ, taistelu ja ”sahaamisen himo” tuottivat tulosta.
Koprista tuli Suomen suurimpia yksityisiä sahureita.
Kun niin perkeleesti sahaa kertoo kansantaloudelle keskeisestä ”auringonlaskun alasta”, johon päivä paistaa vastoin ennustuksia.
Historioitsijat Sakari Siltala ja Teemu Keskisarja katsovat kirjassa psykologisellakin silmällä perheyritystä, jota myös jäsentenväliset riidat ovat repineet.
***
Versowood on tänä päivänä Suomen suurin mekaanista puunjalostusta harjoittava perheyritys. Konserni on tärkeä maakunnallinen työnantaja ja vientitulojen tuoja. Liikevaihto on lähes 500 miljoonaa euroa ja työntekijöitä lähes 800 kahdellatoista paikkakunnalla. Versowood valmistaa raakapuusta sahatavaran ohella erilaisia jatkojalosteita: höylättyjä, kyllästettyjä, lujuuslajiteltuja, sormijatkettuja ja maalattuja puutuotteita, liimapuuta, puusiltoja, meluaitoja, puhelin- ja sähköpylväitä, puupellettejä sekä erilaisia puupakkauksia. Vientiä yrityksellä on yli 60 maahan.
